tiistai 14. toukokuuta 2013

Mielenrauhaa ja sielunhoitoa Pohjosessa!

Edellisessä postauksessani olin kauhea murhemursu, joten päätin extempore hypätä junaan ja matkata pikavisiitille Tornioon, että tämä pieni mieli saisi  vähän rauhaa. Kiitos siitä Jasminille, että mahdollistit tämän <3.

 Junamatka kesti vaatimattomasti 12h 40min,  joten otin makuuhytin, jotta matka sujuisi edes vähän joutusammin. Mutta kyllä mie  sanon, että on meitä ihmisiä taas moneen junaan ja osa jää vielä laiturillekin. Menomatkan jaoin hytin pelottavan pirtinemäntä-hippi-Dimeximuijan kanssa, joka nukkui jo ennen puolta kasia illalla ja kuorsasi koko matkan. Kanssamatkustajani potki myös seinää ja sänkyä niin että pölinä kävi sekä ulisi levottomuuksia aika ajoin.Unet jäi aika vähille, mutta onneks oli Aamunkoi -kirja mukana <3

Isi oli vastassa heti aamusta asemalla ja siitä sitten lähdettiin viettään mammanpäivää.

Äitienpäivä-ruokailu Kerhoravintolassa. Härän sisäfilee ja röstiperuna.

Jälkiruokana  marjapannacotta kinuskikastikkeella ja kermalla.

Alkuruokana oli lohi-mätiruisleipä, mutta oli niin nälkä (ja se oli niin hyvää) etten kerennyt ottamaan kuvaa siitä ennen kuin olin vetänyt sen huiviin. :')

Muuten sunnuntai  sujuikin rauhallisissa merkeissä. Nukuttiin mamman kanssa kahdet päiväunet ja tuijoteltiin koko perheen voimin Animal Planetia. Illalla mamma melkein  käski minun mennä katsomaan tyttöjä (nyt varmaan osa murusistani lähettää minulle pernaruttoa postissa, koska en ilmoittanut sijainnistani <3).

Maanantaina käytiin vielä mamman kanssa ihmisten ilmoilla sekä kävin uusimassa kesälookin luottoystävä/kampaajani käsissä!

Suffella mamman kanssa. Picnic/Rajalla - På Gränsen

Kesäletti/ Parturi-kampaamo Kivalo

Sivusiili



Vaikka reissu olikin pikainen ja nopea sain  kyllä mielenrauhaa ja sielunhoitoa taas pidemmänkin ajan eestä. Ja vaikka reissu olikin pikainen kerkesi mulle tulla jo kamala ikävä minun ukkoja. Paluumatkalla jaoin hyttini ihan mukavan mummelin kanssa, mutta tämä mummeli puheli unissaan Jeesuksesta. Nähtävästi minä saan aina ne toverit hyttiin, joilla on unissaankin asiaa.

Onneksi zero-pulloissa on mieltä piristävät tekstit :)

Minun ukkelit odottikin minua jo asemalla, kun saavuin takaisin Kouvostoliittoon. En olisi millään halunnut päästää toista puoliskoani töihin, mutta onneksi kotiin jäi sentään  Rölli ja uusi pari ihania Ginan kenkiä!

 
Anette Shoes - Gina Tricot

Olen kyllä sitä mieltä, että aina pitää tehdä niin miten parhaaksi näkee. Se piristää ja auttaa jaksamaan. Aurinkoista tiistaita kaikille! ps. Löysin sen  sydämeni valloittaneen takin uudelleen, ja nyt se jopa koristaa meidän naulakkoa. hihi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti